Kuvittelenko vaan, vai kummitteleeko YleX:n toimituksessa?

Sunnuntait on siinä mielessä erikoisia työpäiviä, että YleX:n toimituksessa ei Oma lista -ohjelman jälkeen ole ketään muuta kuin minä. Ei ristinsielua. Missään.

Tunnelma on lähes aavemainen. Kuten YleX Aamun Ile Uusivuori asian ilmaisi, olo on kuin kauhuelokuvan ensimmäisellä uhrilla.

Hiljaiset, pitkät ja tyhjät käytävät. Oon ihan varma, että jonain päivänä vielä näen ne Hohto -leffan kaksostyttökummitukset seisovan tolla käytävällä. Hrrrr!

Yleensä täältä Popuutis-toimituksesta kuuluu vaan ahkeraa näppäimistön naputtelua. Sunnuntaisin pelkkää ilmastoinnin hurinaa. Ja lapsen itkua. Ehkä se tuli ulkoa... tai sitten ei. Scary shit!

Hyih! Tuntuu että sunnuntaisin nää tyhjät toimistotuolit täällä vaan itsekseen rullailee ja aina kun studiosta poistuu, ne on eri paikoissa. Kuka niitä siirtelee? Vai liikkuuko ne itsestään?

Studio B on viimenen paikka, mihin suostuisin yksin tyhjässä toimituksessa menemään. Siellä on ihan pimeää ja autiota ja... no.. pimeää.

 Välillä tuntuu siltä, kuin joku tuijottaisi. Inhottavasti kyyläisi selän takana. Kymmenet silmäparit.

Mä tarviin tonne seuraa sunnuntaiksi. Vaikka kissan. Jotain.  

Mitä vaan!

-Anne